Julkaisupäivämäärä: 19.8.2017 18:26:03

Vesilintujen metsästys alkaa sunnuntaina 20. elokuuta kello 12.00. Suomen riistakeskus suosittelee metsästäjiä maltillisuuteen taantuvien vesilintulajien metsästyksessä. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Tänä vuonna myös metsähanhea saa metsästää osassa maata.

Maamme yli 306 000 metsästäjästä vajaa satatuhatta osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, punasotkia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja, nokikanoja ja kanadanhanhia. Merihanhen metsästys on sallittua rannikon maakunnissa. Metsähanhen metsästys on sallittua maan kaakkoisosassa 1.10 alkaen. Vesilinnuista yleisimmät saalislajit ovat sinisorsa, tavi ja telkkä.

Metsästäjien tulee muistaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon. Vesilinnustajan eettiset ohjeet on ladattavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

Harkintaa metsästykseen

Suomi on Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein tuottajamaa. Rehevillä lintuvesillä viihtyvistä riistavesilinnuista Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Taantuman pääsyy on tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Taantuneet lajit suosivat elinympäristöinään reheviä lintuvesiä, jotka kärsivät liiasta rehevöitymisestä, umpeenkasvusta, särkikalakantojen kasvusta ja pienpedoista. Mielellään lokkikolonioissa pesivät tukka- ja punasotka kärsivät myös naurulokkien vähenemisestä. Kortteikkoja suosiva haapana näyttäisi kärsivän järvikortteen vähenemisestä.

Metsästäjien tulee kantaa vastuunsa taantuvien lajien kannanhoidossa. Yksi keino on välttää metsästystä taantuneiden lintujen tunnetuilla esiintymisalueilla. Taantuvien lajien sijaan metsästystä tulisi kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa.

Metsähanhen metsästys jälleen mahdollista

Tänä syksynä Suomessa päästään metsähanhijahtiin ensimmäistä kertaa kolme vuotta kestäneen täysrauhoituksen jälkeen. Metsähanhen metsästys on sallittua kahtena seuraavana syksynä maan kaakkoisosassa 1.10.–30.11. Lista metsähanhen metsästysalueesta löytyy Suomen riistakeskuksen kotisivuilta. Metsästyksen ajallisella ja alueellisella rajoittamisella pyyntiä kohdistetaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen. Tavoitteena on elvyttää Suomessa pesivän alalajin, taigametsähanhen, kanta nopeasti tavoitekokoon. Taigametsähanhikanta taantui pitkään, mutta on saatu viime vuosina kasvuun rajoittamalla metsästystä kansainvälisesti koko muuttoreitin varrella.

Metsähanhisaaliista tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus. Lisäksi metsästäjiä pyydetään lähettämään Luonnonvarakeskukselle kuva ammuttujen metsähanhien päästä ja siivestä. Kuvakeräyksellä selvitetään saaliin alalaji- ja ikäkoostumusta. Kertyvää saalistietoa käytetään päätöksenteon tukena turvaamassa metsähanhen metsästyksen kestävyyttä.

Lisätietoja:

Antti Piironen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus

029 431 2332, antti.piironen@riista.fi

Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus

029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi

Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot riista.fi

Ympäristö ja luonto

Tietoa julkaisijasta

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.