Ajankohtaista

Vesilintujen metsästys alkaa

lähettänyt Humppilan Repo 19.8.2017 klo 11.26   [ 19.8.2017 klo 11.26 päivitetty ]

Vesilintujen metsästys alkaa

Suomen riistakeskus 15.8.2017, 15:03
110

Vesilintujen metsästys alkaa sunnuntaina 20. elokuuta kello 12.00. Suomen riistakeskus suosittelee metsästäjiä maltillisuuteen taantuvien vesilintulajien metsästyksessä. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään. Tänä vuonna myös metsähanhea saa metsästää osassa maata.

Maamme yli 306 000 metsästäjästä vajaa satatuhatta osallistuu sorsastukseen, joka alkaa puoliltapäivin elokuun 20. päivänä ja jatkuu joulukuun loppuun saakka. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, punasotkia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja, nokikanoja ja kanadanhanhia. Merihanhen metsästys on sallittua rannikon maakunnissa. Metsähanhen metsästys on sallittua maan kaakkoisosassa 1.10 alkaen. Vesilinnuista yleisimmät saalislajit ovat sinisorsa, tavi ja telkkä.

Metsästäjien tulee muistaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon. Vesilinnustajan eettiset ohjeet on ladattavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta.

Harkintaa metsästykseen

Suomi on Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein tuottajamaa. Rehevillä lintuvesillä viihtyvistä riistavesilinnuista Suomen pesimäkanta on vähentynyt jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Taantuman pääsyy on tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Taantuneet lajit suosivat elinympäristöinään reheviä lintuvesiä, jotka kärsivät liiasta rehevöitymisestä, umpeenkasvusta, särkikalakantojen kasvusta ja pienpedoista. Mielellään lokkikolonioissa pesivät tukka- ja punasotka kärsivät myös naurulokkien vähenemisestä. Kortteikkoja suosiva haapana näyttäisi kärsivän järvikortteen vähenemisestä.

Metsästäjien tulee kantaa vastuunsa taantuvien lajien kannanhoidossa. Yksi keino on välttää metsästystä taantuneiden lintujen tunnetuilla esiintymisalueilla. Taantuvien lajien sijaan metsästystä tulisi kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa.

Metsähanhen metsästys jälleen mahdollista

Tänä syksynä Suomessa päästään metsähanhijahtiin ensimmäistä kertaa kolme vuotta kestäneen täysrauhoituksen jälkeen. Metsähanhen metsästys on sallittua kahtena seuraavana syksynä maan kaakkoisosassa 1.10.–30.11. Lista metsähanhen metsästysalueesta löytyy Suomen riistakeskuksen kotisivuilta. Metsästyksen ajallisella ja alueellisella rajoittamisella pyyntiä kohdistetaan metsähanhen runsaslukuiseen alalajiin, tundrametsähanheen. Tavoitteena on elvyttää Suomessa pesivän alalajin, taigametsähanhen, kanta nopeasti tavoitekokoon. Taigametsähanhikanta taantui pitkään, mutta on saatu viime vuosina kasvuun rajoittamalla metsästystä kansainvälisesti koko muuttoreitin varrella.

Metsähanhisaaliista tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus. Lisäksi metsästäjiä pyydetään lähettämään Luonnonvarakeskukselle kuva ammuttujen metsähanhien päästä ja siivestä. Kuvakeräyksellä selvitetään saaliin alalaji- ja ikäkoostumusta. Kertyvää saalistietoa käytetään päätöksenteon tukena turvaamassa metsähanhen metsästyksen kestävyyttä.

Lisätietoja:

Antti Piironen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus
029 431 2332, antti.piironen@riista.fi

Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus
029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi

Alueelliset lisätiedot alueiden riistapäälliköiltä ja riistasuunnittelijoilta, katso yhteystiedot riista.fi


Tietoa julkaisijasta

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.

Kesäkokous sekä hirvi- ja peurakokous Repolassa 12.8.2017

lähettänyt Humppilan Repo 25.7.2017 klo 5.35

Humppilan Revon kesäkokous pidetään Repolassa 12.8.2017 klo 14 alkaen Repolassa. Kokouksessa käsitellään sääntömuutoksia.
Kesäkokouksen perään pidetään hirvi- ja peurakokous, joka on viimeinen mahdollisuus ilmoittautua hirvi- ja peuraporukoihin. 

Revon vuosikokous 19.2.2017

lähettänyt Humppilan Repo 6.2.2017 klo 7.36

Revon vuosikokous 19.2.2017 klo 16.00 Repolassa.

Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksen kokous 16.02.2017

lähettänyt Humppilan Repo 28.1.2017 klo 8.41

Jokiläänin riistanhoitoyhdistys
Vuosikokous 16.02.2017
Humppilan Osuuspankin kokoustila
Kisakuja 1 Humppila
Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa klo 18.00. Kokous alkaa 18.30.

Hirvi- ja peuramiesten saunailta Repolassa 4.3.2017 klo 17.00

lähettänyt Humppilan Repo 28.1.2017 klo 8.39

Hirvi- ja peuramiesten saunailta Repolassa 4.3.2017 klo 17.00

Hirvikokous 18.9 klo 14.00 Repolassa ilmoitus

lähettänyt Humppilan Repo 4.9.2016 klo 9.16   [ 4.9.2016 klo 9.16 päivitetty ]

Hirvi- ja peurakokous 18.9 klo 14.00 Repolassa. Viimeinen mahdollisuus ilmoittautua hirvi- ja/tai peuraporukkaan.

Oma riista –nettikoulutukset

lähettänyt Humppilan Repo 2.9.2016 klo 11.57

Oma riistasta järjestetään nettikoulutusta tarjolla. Liittestä lisätietoa. 

Kesäkokous Repolassa su 4.9. kello 14.00

lähettänyt Humppilan Repo 28.7.2016 klo 9.29

Humppilan Repo ry:n kesäkokous Repolassa su 4.9. kello 14.00. Päätetään metsästysjärjestelyistä. Tervetuloa.

-Johtokunta

Hirvi- ja peuramiesten saunailta

lähettänyt Humppilan Repo 20.3.2016 klo 9.48

Hirvi- ja peuramiesten saunailta järjestetään 23.4.2016 klo 18 Repolassa. Tervetuloa!

Eviralle näytteitä

lähettänyt Humppilan Repo 16.2.2016 klo 9.55

EVIRA tarvitsee vuodelle 2016 edelleen kettuja ja supikoiria myyräekinokokkiloisen (Echinococcus multilocularis) seurantaan. Suomi on yhä virallisesti vapaa tästä ihmiselle vaarallisesta loisesta ja haluamme säilyttää tämän statuksen. Seurantatulokset ovat tärkein peruste tautivapaudelle.

 

Kaakkois- ja Itä-Suomesta saamme hyvin ekinokokkinäytteitä rabiesseurannan ansiosta. Muun eteläisen Suomen pienpetotiheiltä alueilta tarvitaan kuitenkin myös näytteitä.

Toivonkin teidän levittävän oheista Eviran näytteenkeräyspyyntöä ja –ohjetta alueellanne aktiivisille kettujen ja supikoirien metsästäjille.

 

Viime vuoden keräys onnistui hyvin. Saimme Etelä-Hämeestä 43 ruhoa, Pohjois-Hämeestä 13, Satakunnasta 13, Uudeltamaalta 25 ja Varsinais-Suomesta peräti 50 ruhoa. Jokunen ekinokokkinäyte on vielä laboratoriossa tutkittavana ja aina on joitakin eläimistä joista ei saada näytettä, mutta suurin osa on tutkittu. Olemme tutkineet eläimiä myös trikiinien eli trikinellojen varalta.

Myyräekinokokkia ei siis ole toistaiseksi todettu missään eläimessä missään eläimessä missään päin Suomea. Trikiinit sen sijaan ovat yleisiä Etelä-Suomessa. Erikoisuutena todettiin Pohjois-Hämeen näyte-eläimissä hyvin voimakkaita tartuntoja, kaikilla positiivisilla eläimillä oli yli 100 trikinellatoukkaa lihasgrammassa. Etelä-Hämeen hieman muita pienempi trikinellan esiintymisprosentti saattaa johtua alueen näytteiden painottumiseen syksyn nuoriin supikoiriin. Näillä trikinella on harvinaisempi kuin vanhemmilla yksilöillä.

 

tulostaulukko:

2015

Ruhomäärä (ketut ja supikoirat yhteensä)

Trikinella +/ tutkitut (positiivisten osuus)

Ekinokokki +/ tutkitut

Etelä-Häme

43

12/43 (28 %)

0/30

Pohjois-Häme

13

5/12 (42 %)

0/12

Satakunta

13

7/13 (54 %)

0/13

Uusimaa

25

8/23 (35 %)

0/23

Varsinais-Suomi

50

26/49 (53 %)

0/44

 

Lisätietoja voi kysyä allekirjoittaneelta.

 

Paljon kiitoksia teille ja metsästäjille hyvästä yhteistyöstä!

 

Terveisin

Marja Isomursu

 

*********************************************************************************

Marja Isomursu

erikoistutkija; luonnonvaraisten eläinten taudit

senior researcher; wildlife diseases

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira/ Finnish Food Safety Authority Evira

Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö/ Production animal and wildlife health research unit

Elektroniikkatie 3 (käyntiosoite / visiting Elektroniikkatie 5)

90590 Oulu

Suomi/ Finland

 

Puh./ Tel. 029 530 4910

Faksi/ Fax 029 530 4915

Sähköposti/ E-mail marja.isomursu@evira.fi

1-10 of 33